Nimmari adressiin. Teksti on muotoiltu niin, että yleissivistävään opetukseen kehittämismielellä ja asiantuntijana suhtautuvat ottavat kantaa. Kohteena ovat opetusministeri ja Opetushallitus.
Kollegoita voi houkutella mukaan esim. levittämällä sähköposteissa alla olevaa tai itse muotoiltua tekstiä:
Ole mukana opetus- ja oppimiskulttuurin uudistamisessa ja vaikuta uusiin opetussuunnitelmien perusteisiin. Osallistu opetusalan asiantuntijoiden, tutkijoiden, opetuksen kehittäjien ja verkko-opettajien kannanottoon: Ilmiöpohjaisuus opetussuunnitelman perusteisiin. http://www.adressit.com/ilmiopohjaisuus
Taustoja ja keskustelua aiheesta löytyy wiki-sivustolla: http://ilmiopohjaisuus.wikispaces.com
@annerongas: Voisko ajatella, että Wikiopiston kurssi-ideoiden hahmottelussa on nähtävissä ilmiöpohjaisuutta? Mistä toi termi muuten tulee? Oisko jotain lähteitä?
Oliskos tuosta tekstiä laajemminkin? Perusidea kuulostaa hyvältä, mutta linkkien kautta löytyvät matskut eivät oikein vakuuta argumentoinnin suppeudellaan.
@pe3 kyllä voisi ja @erkka linkitettyä wikiä onkin tarkoitus rakennella yhdessä, Jaiku-kutsu on kutsu ensimmäiselle sisäpiirille. Kaikki asiasta kiinnostuneet voivat heittää ajatuksia. Yhteisöllinen viesti tuotetaan yhteisöllisesti, vaikka meitä onkin kaksi alkuun saattajaa. Mutta siis tärkeä pointti. Tämä ei ollut kuitenkaan vielä prsessitiedote.
Jees hienoa @erkka kun kyselet. On. Sellaista ei vielä ole.
Täällä Jaikussa on sisäpiiriläisiä yleissivistävästä opetuksesta. Yläkoulussa ja lukiossa opiskellaan oppiaineita, siis historiaa, kemiaa, englantia... kaikille tuttua. Ongelma on, että historian luokassa opittu ei siirry filosofian luokkaan ja elämään ja mikä erityisen tärkeää, tiedonkäsittelytaidot eivät kehity. Kyse on nyt rikastamisesta, siitä, että voitaisiin tehdä kokonaisvaltaisempia ongelmalähtöisiä toteutuksia ainekoohtaisen opiskelun RINNALLA. Se ei ole tähän asti ollut ilman poikkeusjärjestelyjä hallinnollisesti kovinkaan helppoa toteuttaa.
Tuo ilmiöpohjainen toimisi erityisen hyvin mm. aikuisten peruskoulussa. Aikuisopetuksen peruskoulun opetussuunnitelma on eilisestä. Projektien kautta samat asiat voisi toteuttaa mielekkäästi.
Ja siis esimerkiksi sitä, että yhden projektin aikana voisi saada suoritettua vaikkapa 1/3 kurssin historiaa, kurssin äidinkieltä ja 1/4 kurssin englantia. Mahdollistaisi koululle yhteisöllisen työskentelyn myös oppimisen suunnittelussa. Katsottaisiin tavotteista lähtien, mitä halutaan oppia ja mitä tutkintovaatimuksiin kuuluu.
Projekteja on toki toteutettu ja niistä on sovellettu sitten paikallisesti kurssisuorituksia. Mutta hyvin tiukassa raamissa toimitaan.
Olemassa olevaa ei haluta kaataa vaan tuoda rinnalle toisenlainen mahdollisuus.
Eli kun nyt on täsmälliset kurssikuvaukset niin sen sijaan annettaisiin oppimisen tavoitteet (tutkintotavoitteet) ja koulussa voitaisiin koostaa vapaammin ongelmalähtöisesti juttuja.
Otavanopiston Internetix-nettilukio oli esim. kokeillut viime talvena tätä, teemana oli Itämeri. Taru Kekkonen laittoi aiempaan keskusteluun siitä, kaivan esiin.
Saan kyllä kiinni ilmiöpohjaisuudesta, mutta tuli nyt mieleen myös tarinapohjaisuus. Koskettelisivatko ne toisiaan. Ja lähdettä en tiedä, kunhan tuli mieleen :-) . Paitsi, että usien on ollut mielessä, että opetussuunnitelmien pitäisi olla tarinoita, joita lukea ja kirjoittaa. Ja sitten tuottava käyttäjä (ope oppilaittensa kanssa) rakentaa (niiden virittämänä) uuden tarinan.
@peeii ilmiöpohjaisuutta voisi ajatella pedagogisena lähestymisenä ja tarinallisuus voi olla eräs menetelmä (didaktinen ratkaisu). Siis voidaan perustaa esimerkiksi kolmeksi kuukaudeksi historiallinen paikallislehti, joka toimittaa aluemaantiedettä lehteen, kerää suullista tietoa, luo tulevaisuuskuvitelmia ja tutkii vaikkapa elinkeinorakennetta. Siinä olisi siivu tarinalliselle oppimiselle (äidinkieli, ilmaisutaito).
@annerongas: Parvioppiminen voisi ajatuksen liittyä tähän, vaikka se lähtikin enemmän yliopisto/ammatikorkeakoulun kontekstista. Pointtina avata oppimisprosessia ja tukea vertaisoppimisyhteisöjen syntymistä.
Kuinka läheltä tämä liippaa ongelmakeskeistä tai -lähtöistä (PBL) oppimista? Itse olen miettinyt erityisesti taito- ja taideaineita erityisesti peruskoulussa. Tällä hetkellä niissä on vielä paljon kehiteltävää. Tuntuu siltä, kuin kuvaamataito pyrkisi kouluttamaan taiteilijoita ja tekninen työ valmiita malleja noudattavia työläisiä. Eikö pitäisi ennemmin pyrkiä yhdistämään nämä esimerkiksi muotoilun alle siten, että oppilaat tutkailisivat ympäristöään ja pyrkisivät saamaan aikaan artefakteja tai toimintatapoja, jotka tukisivat ihmisten toimintaa ja vuorovaikutusta?
nyt alkaa ehkä hahmottumaan. Mutta onko vaarana, että yleissivistävyys kärsii kun komponenttien (aineiden) sijaan aikaa palaa niiden yhdistelyyn? Eli tarkoitan, että vaikka yhdistelykyky paranee, jääkö tietosisällöt suppeammiksi? noh, tässä ei nyt varmaankaan pyritä korvaamaan aivan kaikkea ilmiöpohjaisuudella. Mille ikäluokalle tätä nyt ajatkaan?
@annerongas tuo lähestymistapa- ja menetelmäerottelu on hyvä. Ilmiöpohjaisuuden kuvailu toi mieleen myös muita käytössä olevia menetelmiä (päiväkodissa, ala-asteella), esim. keskusaihetyöskentely ja kokonaisopetus. Ja @pe3 parvioppiminen vie ajattelemaan sitä, että pitäisikö ilmiöpohjaisuutta hakeakin juuri oppimisen näkökulmasta (itse erityisesti katsoisin kontekstuaalisen, situationaalisen ja konnektiivisen oppimisen näkökulmista).
Tässä opettajakorkeakoulukollegan luento ops-jutuista. Videoita ei jaksa katsella, mutta ppt-slideista löytynee vertailtavaa ilmiöpohjaisuudenkin pohdintaan - esim. juonne- ja projektiopsmallit.
@erkka tärkeitä pointteja ja kyse onkin rinnakkaisesta mahdollisuudesta. Eli ainepohjaisen rinnalla voitaisiin toteuttaa näitä. Puhutaan yläkoulusta ja lukiosta. Ammatillisella puolellahan on paljon tämän tyyppistä opiskelua. Raksalla rakennetaan talo. Tai kaupan ja hallinnon porukat pyörittävät osuuskuntaa.
@peeii osut juuri siihen teoreettiseen kenttään, josta löytyy hyviä tutkimustuloksia tehokkuudesta. @erkka:n nostama pelko ettei opita kaikkea mitä pitää, tulee varmasti vastaan. Mutta jos ajatellaan uudempien oppimistutkimusten valossa tai vaikkapa sosiologiselta kannalta, niin ei nytkään opita kaikkea mitä pitää. Esimerkiksi lukiossa ei opita yhdistämään ja jakamaan osaamista, Nokia kyllä connects people, mutta ei se riitä...
Kaipasin Erkan tavoin vähän lisätioetoja ja tätä ketjua lukiessa asia toisaan hahmottuu. Kiinnostaisi vielä kuulla mistä käsite ilmiöpohjainen opetus on peräisin ja onko siellä englanninkielistä vastinetta? Mutta kyllä minä tällä jo tuon addressin allekirjoitan.
@erkka: Näkisin että opetuksen yleissivistävyys voisi toteutua tässä mallissa paremmin kuin nykyisellään: ne asiat tai tiedot jotka katsotaan välttämättömiksi kaikkien osata tai tietää varmasti tulevat jatkuvasti vastaan kuvalluissa projekteissa ilman että niitä on yhteisesti määritelty johonkin tiettyyn kohtaan opetussuunitelmaa.
Tämän vallankumouksen metodiksi kehkeytyi julkaistaan-ensin-kannet.
Mutta toisin kuin eräs pikakirjailija, sosiaalisen median ja tutkivan oppimisen hengessä. Otetaan selvää. Luodaan sisältöä. Tämä on asia, josta monet ovat puhuneet eri tavoin. Täällä mainiossa Jaikussa syntyy tolkullinen ilmaisu ja näemmä kaiken koulunloppuhektisismin keskellä aika veikeään tahtiin. Seuraavaksi vien kehittelyn Sometuun. Ja jos saadaan tolkkua lisää, saatetaan laittaa vielä oikea pressitiedote.
Käsitteenä "ilmiö" viittaa minusta liikaa ajankohtaisuuteen ja johonkin ohimenevään. Jos kuitenkin halutaan puhua "ilmiöistä" käyttäisin sen kanssa sanaa ”lähtöisyys”, t.s. ilmiölähtöisyys.
Minusta ainakin perusopetuksessa (ja yliopisto-opetuksessa) tavoitteena ei saisi olla ilmiöiden tutkiminen, vaan jotakin paljon syvempää. Kutsuisin sitä ilmiöiden taustalla olevien rakenteiden ymmärtämiseksi. Tätähän joskus kutsutaan ”teoriaksi”.
Tällainen ilmiöistä teorioihin ja siitä takaisin ilmiöihin vaikuttamiseen pyrkivä oppiminen taas parhaillaan johtaa - rohkenenko sanoa - ”sivistykseen” (bildning), joka puolestaan on tällä hetkellä meidän sekä skandinaavista (lue: ruotsalaista), venäläistä että saksalaista tutkimuksen- ja opetuksentraditiotamme väheksyvässä ilmapiirissä tietenkin aivan tavatonta.
@annerongas:Puhummeko kuitenkin opetuksen menetelmistä, joita jokainen koulu voinee toteuttaa, jos yhteinen tahtotila on sama. Voisiko opetuksen toteutus lähteä teemojen kautta, jolloin eri oppiaineet käsittelevät samaa teemaa oppiaineiden lähtökohdista. Väitän, että vaikka ilmiölähtöisyys olisi kirjoitettuna miten vahvasti tahansa opetussuunnitelmiin, toteutus olisi pitkään koulun kulttuurin ja piilo-opetussuunnitelmien mukaista. Toisaalta jos ilmiölähtöisyys antaa vankan potkun ja mahdollisuuden oppiaineiden yhdistämiselle, niin kannatan sitä tästä näkökulmasta katsottuna. Tosin ammattilaisten (siis opettajien) tavat pitäisi saada muuttumaan, mikä onkin sitten se kaikkein haastavin elementti . Läpäisyaineeksi nykyisin kaikki "ohimenevä" kirjataan ainakin ammatillisen puolen opsiin. Toivottavasti ei ilmiöpohjaisuutta!
Tässä on esimerkki ilmiöpohjaisuuden soveltamisesta lukiossta: Maailman mahtavin. Kyseessä kurssi jossa seurataan usen pressavaaleja. Osasuorituksia tulee useisiin eri oppiaineisiin. Tämä adressi on huippujuttu.
Meillä on ollut toinenkin kokeilu itämeren ympärillä. Kaivan siihen linkin kunhan pääsen koneelle ja syksyllä tulee lisää. Avaan tätä myöhemmin, kunhan pääsen tosiaan sille koneelle. :-)
Ehdotin muuten juuri tämän dokumentin wikittämistä OPH:lle joskus pari vuotta sitten ja sain asiasta sähköpostia jopa, siitä hieman innostuneelta, silloiselta ylijohtajalta. Viimeisin viesti aiheeseen liittyen taisi olla, että OPH:n lakimiehet pohtivat asiaa. Sittemmin ei ole kuulunut mitään.
Nyt ajattelin, että tämän adressin kanssa on hyvä tehdä tämä wikitys näin kansalaisena, vaikka toki otsikko ”OPH avaa kansallisen opetussuunnitelman perusteet vapaasti kansalaisten muokattavaksi wiki:ssä” olisikin hieno ja saisi varmasti myös kv. pressiä. Voihan OPH vielä tämänkin tehdä sitten joskus – mikäs siinä. Jospa heräävät nyt.
Kuten tuossa dokumentissa todetaan: "Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan". Kansalaisena katson itselläni olevan oikeus kopioida, jaella ja muokata "kansallisia asioita" aina kun siitä ei synny muille kohtuutonta harmia. :-) Toivottavasti ei nytkään.
@teemul tässä etsitään ilmaisua rakenteelle, jolle ei kai ole olemassa vielä vakiintunutta nimitystä. Olisi tosi hienoa, jos tässä yheisöllisen kehittelyn kuluessa sellaisen keksisimme.
Ilmiöpohjaisuus-sana on vain yksi ehdotus. Aloitettiin sillä, mutta ei nolota ollenkaan, jos löydetään jokin parempi, kattavampi, kuvaavampi. Sanoilla on suuri merkitys.
Ja loistavaa, jos jaksatte osallistua wikiin! Itse olen kuolemanväsynyt... vielä kaksi koulupäivää, sitten nukun koko lauantain. Ei onneksi mitään kekkereitä.
@villevenalainen puhuitte projekteista ja oppiaineita integroivasta opetuksesta, millä muilla ilmaisuilla olette puhuneet tuosta uudentyyppisestä?
@akiheino kyllä kaikenlaiset kokeilut ovat onnistuneet, jos koululla on ollut tahtoa jne. mutta suoritettujen kurssien saaminen todistukseen on ollut ylen hankalaa. Tuo mitä @villevenalainen ja @taru ja Hannu Linturi toteuttavat Otavassa/Internetixissä on kohtuullisen harvinaista, siellä siis saa osasuorituksia eri (pakollisille?) kursseille. Yleensä nämä projektit ovat menneet yhteiseen sumaan "muut opinnot" tai mitä nyt missäkin on, täällä Kotkassa oli esim. muutamia vuosia sitten NuKo eli nuorisokoulutus yhdessä ammatillisen kanssa. Kun pakollisia kursseja on aika paljon, joustonvaraa on vähän.
Käytännössä valinnaisuus myös pienillä yläkouluilla jää hyvin vähiin ja tällaisella yhdistävällä työskentelyllä saataisiin motivoivaa monipuolisuutta. Kyse on oppiainetyöskentelyn rikastamisesta, ei syrjäyttämisestä.
Aikuisten perusopetukseen (johon virtaa vähitellen oppivelvollisuusiän ylittäneitä uusia suomalaisia) tämän tyyppinen opetussuunnitelma toisi järkeä.
@akiheino tämä rakenne tukee aktivoivia menetelmiä mutta aloite on kuitenkin opetussuunnitelmaan kohdistuva eli kyse on painokkaasti myös hallinnollisesta kysymyksestä.
Nykyinen opetussuunnitelma ei ole huono, siitä ei ole kyse. Tällä laajennuksella voisi tulla entistä keskeisemmäksi puhua pedagogisesta johtamisesta ja toisaalta myös opettajat voisivat, jos kiinnostusta on, osallistua hallinnolliseen suunnitteluun. Otava/Internetix on tässä ollut tiennäyttäjä.
Asiaa! Tässä ollaan kiinni siinä perusasiassa, että oppimisen pitäisi kiinnittyä todellisuuteen, joka ei ole jokapäiväiväisessä elämässämme jakautunut mihinkään oppiaineisiin tai muihin akateemisesti jakautuneisiin osa-alueisiin. @JuhaK tuolla jo kyselikin ongelmaperustaisesta oppimisesta (Problem-based Learning, PBL). Sehän on aikanaan 60-luvulla lähtenyt liikkeelle ihan tästä samasta peruskysymyksestä. Siinä on samoin kyse siitä, mitä @teemul sanoi, eli ei opiskella vain ilmiöitä, vaan pyritään ymmärtämään niitä syvällisemmin. Konkreettisista ilmiöistä lähdetään siis liikkeelle ja päädytään jäsentyneeseen tietoon.
Perusopetuksen tai lukionkaan puolelle ei tietääkseni varsinaisia ongelmaperustaisen oppimisen sovelluksia ole laajamittaisesti tehty, mutta ammattikorkeakouluista, yliopistoista ja ammatilliselta toiselta asteelta löytyy Suomestakin loistavia esimerkkejä siitä, miten perinteinen ainejakoinen ops on käännetty ilmiökeskeiseksi, teemaperustaiseksi ja ongelmaperustaiseksi (mitä termejä nyt taas käytetäänkään). Toki moni luokanopettaja tuota tekee omassa opetuksessaan, mutta silloin se tuppaa jäämään vain yksilöllisiksi askareiksi.
Kerrankin opettajankoulutuksen puolelta voidaan nähdä jotain jo tapahtuneen :) Hgin yliopiston luokanopettajankoulutuksessa on n. kymmenen viime vuoden aikana muotoutunut kasvatuspsykologian pääaineen alla ilmiölähtöisyyttä korostavia muotoja. Tällä hetkellä voin täältä päin jakamaan seuraavaa.
'Peruskoulussa opetettavien aineiden monialaiset opinnot
60 op' pitää sisällään 'Monialaiset ilmiöopinnot (24 op)'
"Tavoitteet
· Laajaalaisen lähestymistavan ja erilaisten työ ja toimintatapojen soveltaminen opetukseen
· Eri tieteen ja taiteenalojen keskeisten ilmiöiden, ajatteluja toimintatapojen ymmärtäminen
· Tiedonhankintaja soveltamistaitojen kehittäminen
· Perehtyminen peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien oppimisen ohjaamiseen.
· Oppimisprosessin ohjaaminen ja kasvatuspsykologisen tiedon soveltaminen siinä
· Arvioinnin taitojen kehittäminen"
"Toteutus ja työtavat
Ilmiöopinnot toteutetaan ilmiöja ongelmakeskeisesti. Opiskelijat sopivat 12
aihekokonaisuudesta, jotka kattavat ilmiöopinnot. Ilmiöjaottelun tulee olla valmiina
ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukauden loppuun mennessä. Tarkempi
suunnittelu tapahtuu yhdessä ryhmän ohjaajan ja ainedidaktikkojen kanssa."
38 comments so far
Nimmari adressiin. Teksti on muotoiltu niin, että yleissivistävään opetukseen kehittämismielellä ja asiantuntijana suhtautuvat ottavat kantaa. Kohteena ovat opetusministeri ja Opetushallitus.
Kollegoita voi houkutella mukaan esim. levittämällä sähköposteissa alla olevaa tai itse muotoiltua tekstiä:
Ole mukana opetus- ja oppimiskulttuurin uudistamisessa ja vaikuta uusiin opetussuunnitelmien perusteisiin. Osallistu opetusalan asiantuntijoiden, tutkijoiden, opetuksen kehittäjien ja verkko-opettajien kannanottoon: Ilmiöpohjaisuus opetussuunnitelman perusteisiin. http://www.adressit.com/ilmiopohjaisuus Taustoja ja keskustelua aiheesta löytyy wiki-sivustolla: http://ilmiopohjaisuus.wikispaces.com
1 year, 6 months ago by annerongas
Musta toi on tosi hyvä pointti!
1 year, 6 months ago by pe3
@annerongas: Voisko ajatella, että Wikiopiston kurssi-ideoiden hahmottelussa on nähtävissä ilmiöpohjaisuutta? Mistä toi termi muuten tulee? Oisko jotain lähteitä?
1 year, 6 months ago by pe3
Oliskos tuosta tekstiä laajemminkin? Perusidea kuulostaa hyvältä, mutta linkkien kautta löytyvät matskut eivät oikein vakuuta argumentoinnin suppeudellaan.
1 year, 6 months ago by erkka
@pe3 kyllä voisi ja @erkka linkitettyä wikiä onkin tarkoitus rakennella yhdessä, Jaiku-kutsu on kutsu ensimmäiselle sisäpiirille. Kaikki asiasta kiinnostuneet voivat heittää ajatuksia. Yhteisöllinen viesti tuotetaan yhteisöllisesti, vaikka meitä onkin kaksi alkuun saattajaa. Mutta siis tärkeä pointti. Tämä ei ollut kuitenkaan vielä prsessitiedote.
1 year, 6 months ago by annerongas
onko koko ilmiöopetuksen konsepti siis alkutekijöissään vai löytyykö tälle jotain mallia jostain? Sori, en nyt ole selvästikään kärryillä.
1 year, 6 months ago by erkka
Jees hienoa @erkka kun kyselet. On. Sellaista ei vielä ole.
Täällä Jaikussa on sisäpiiriläisiä yleissivistävästä opetuksesta. Yläkoulussa ja lukiossa opiskellaan oppiaineita, siis historiaa, kemiaa, englantia... kaikille tuttua. Ongelma on, että historian luokassa opittu ei siirry filosofian luokkaan ja elämään ja mikä erityisen tärkeää, tiedonkäsittelytaidot eivät kehity. Kyse on nyt rikastamisesta, siitä, että voitaisiin tehdä kokonaisvaltaisempia ongelmalähtöisiä toteutuksia ainekoohtaisen opiskelun RINNALLA. Se ei ole tähän asti ollut ilman poikkeusjärjestelyjä hallinnollisesti kovinkaan helppoa toteuttaa.
1 year, 6 months ago by annerongas
Tuo ilmiöpohjainen toimisi erityisen hyvin mm. aikuisten peruskoulussa. Aikuisopetuksen peruskoulun opetussuunnitelma on eilisestä. Projektien kautta samat asiat voisi toteuttaa mielekkäästi.
1 year, 6 months ago by annerongas
@annerongas: mitä pitäisi konkreetisti muuttaa?
1 year, 6 months ago by pe3
Ja siis esimerkiksi sitä, että yhden projektin aikana voisi saada suoritettua vaikkapa 1/3 kurssin historiaa, kurssin äidinkieltä ja 1/4 kurssin englantia. Mahdollistaisi koululle yhteisöllisen työskentelyn myös oppimisen suunnittelussa. Katsottaisiin tavotteista lähtien, mitä halutaan oppia ja mitä tutkintovaatimuksiin kuuluu.
Projekteja on toki toteutettu ja niistä on sovellettu sitten paikallisesti kurssisuorituksia. Mutta hyvin tiukassa raamissa toimitaan.
Olemassa olevaa ei haluta kaataa vaan tuoda rinnalle toisenlainen mahdollisuus.
1 year, 6 months ago by annerongas
@pe3 opetussuunnitelma.
1 year, 6 months ago by annerongas
Eli kun nyt on täsmälliset kurssikuvaukset niin sen sijaan annettaisiin oppimisen tavoitteet (tutkintotavoitteet) ja koulussa voitaisiin koostaa vapaammin ongelmalähtöisesti juttuja.
Otavanopiston Internetix-nettilukio oli esim. kokeillut viime talvena tätä, teemana oli Itämeri. Taru Kekkonen laittoi aiempaan keskusteluun siitä, kaivan esiin.
Mahtavan hyvä kun kyselette!
1 year, 6 months ago by annerongas
Saan kyllä kiinni ilmiöpohjaisuudesta, mutta tuli nyt mieleen myös tarinapohjaisuus. Koskettelisivatko ne toisiaan. Ja lähdettä en tiedä, kunhan tuli mieleen :-) . Paitsi, että usien on ollut mielessä, että opetussuunnitelmien pitäisi olla tarinoita, joita lukea ja kirjoittaa. Ja sitten tuottava käyttäjä (ope oppilaittensa kanssa) rakentaa (niiden virittämänä) uuden tarinan.
1 year, 6 months ago by peeii
Tässä aiempi ketju aiheesta.
@peeii ilmiöpohjaisuutta voisi ajatella pedagogisena lähestymisenä ja tarinallisuus voi olla eräs menetelmä (didaktinen ratkaisu). Siis voidaan perustaa esimerkiksi kolmeksi kuukaudeksi historiallinen paikallislehti, joka toimittaa aluemaantiedettä lehteen, kerää suullista tietoa, luo tulevaisuuskuvitelmia ja tutkii vaikkapa elinkeinorakennetta. Siinä olisi siivu tarinalliselle oppimiselle (äidinkieli, ilmaisutaito).
1 year, 6 months ago by annerongas
@annerongas: Parvioppiminen voisi ajatuksen liittyä tähän, vaikka se lähtikin enemmän yliopisto/ammatikorkeakoulun kontekstista. Pointtina avata oppimisprosessia ja tukea vertaisoppimisyhteisöjen syntymistä.
1 year, 6 months ago by pe3
Kuinka läheltä tämä liippaa ongelmakeskeistä tai -lähtöistä (PBL) oppimista? Itse olen miettinyt erityisesti taito- ja taideaineita erityisesti peruskoulussa. Tällä hetkellä niissä on vielä paljon kehiteltävää. Tuntuu siltä, kuin kuvaamataito pyrkisi kouluttamaan taiteilijoita ja tekninen työ valmiita malleja noudattavia työläisiä. Eikö pitäisi ennemmin pyrkiä yhdistämään nämä esimerkiksi muotoilun alle siten, että oppilaat tutkailisivat ympäristöään ja pyrkisivät saamaan aikaan artefakteja tai toimintatapoja, jotka tukisivat ihmisten toimintaa ja vuorovaikutusta?
1 year, 6 months ago by JuhaK
@annerongas: Kuulosti kanssa tosi hyviltä ne sun kokemukset pariopettamisesta. Sen vois kans kirjoittaa sisään tähän. Vai?
1 year, 6 months ago by pe3
nyt alkaa ehkä hahmottumaan. Mutta onko vaarana, että yleissivistävyys kärsii kun komponenttien (aineiden) sijaan aikaa palaa niiden yhdistelyyn? Eli tarkoitan, että vaikka yhdistelykyky paranee, jääkö tietosisällöt suppeammiksi? noh, tässä ei nyt varmaankaan pyritä korvaamaan aivan kaikkea ilmiöpohjaisuudella. Mille ikäluokalle tätä nyt ajatkaan?
1 year, 6 months ago by erkka
@annerongas tuo lähestymistapa- ja menetelmäerottelu on hyvä. Ilmiöpohjaisuuden kuvailu toi mieleen myös muita käytössä olevia menetelmiä (päiväkodissa, ala-asteella), esim. keskusaihetyöskentely ja kokonaisopetus. Ja @pe3 parvioppiminen vie ajattelemaan sitä, että pitäisikö ilmiöpohjaisuutta hakeakin juuri oppimisen näkökulmasta (itse erityisesti katsoisin kontekstuaalisen, situationaalisen ja konnektiivisen oppimisen näkökulmista).
1 year, 6 months ago by peeii
Tässä opettajakorkeakoulukollegan luento ops-jutuista. Videoita ei jaksa katsella, mutta ppt-slideista löytynee vertailtavaa ilmiöpohjaisuudenkin pohdintaan - esim. juonne- ja projektiopsmallit.
1 year, 6 months ago by peeii
@erkka tärkeitä pointteja ja kyse onkin rinnakkaisesta mahdollisuudesta. Eli ainepohjaisen rinnalla voitaisiin toteuttaa näitä. Puhutaan yläkoulusta ja lukiosta. Ammatillisella puolellahan on paljon tämän tyyppistä opiskelua. Raksalla rakennetaan talo. Tai kaupan ja hallinnon porukat pyörittävät osuuskuntaa.
@peeii osut juuri siihen teoreettiseen kenttään, josta löytyy hyviä tutkimustuloksia tehokkuudesta. @erkka:n nostama pelko ettei opita kaikkea mitä pitää, tulee varmasti vastaan. Mutta jos ajatellaan uudempien oppimistutkimusten valossa tai vaikkapa sosiologiselta kannalta, niin ei nytkään opita kaikkea mitä pitää. Esimerkiksi lukiossa ei opita yhdistämään ja jakamaan osaamista, Nokia kyllä connects people, mutta ei se riitä...
1 year, 6 months ago by annerongas
@annerongas, tarvitaan selkeästi manifesti adressin taustaksi.
1 year, 6 months ago by ubiq
Kaipasin Erkan tavoin vähän lisätioetoja ja tätä ketjua lukiessa asia toisaan hahmottuu. Kiinnostaisi vielä kuulla mistä käsite ilmiöpohjainen opetus on peräisin ja onko siellä englanninkielistä vastinetta? Mutta kyllä minä tällä jo tuon addressin allekirjoitan.
@erkka: Näkisin että opetuksen yleissivistävyys voisi toteutua tässä mallissa paremmin kuin nykyisellään: ne asiat tai tiedot jotka katsotaan välttämättömiksi kaikkien osata tai tietää varmasti tulevat jatkuvasti vastaan kuvalluissa projekteissa ilman että niitä on yhteisesti määritelty johonkin tiettyyn kohtaan opetussuunitelmaa.
1 year, 6 months ago by Jere
Tämän vallankumouksen metodiksi kehkeytyi julkaistaan-ensin-kannet.
Mutta toisin kuin eräs pikakirjailija, sosiaalisen median ja tutkivan oppimisen hengessä. Otetaan selvää. Luodaan sisältöä. Tämä on asia, josta monet ovat puhuneet eri tavoin. Täällä mainiossa Jaikussa syntyy tolkullinen ilmaisu ja näemmä kaiken koulunloppuhektisismin keskellä aika veikeään tahtiin. Seuraavaksi vien kehittelyn Sometuun. Ja jos saadaan tolkkua lisää, saatetaan laittaa vielä oikea pressitiedote.
Tavoitteeksi on asetettu 200 nimeä elokuun loppuun. Ja eritoten hyvä joukko argumentteja puolesta ja vastaan. Wikiosallistuminen joukkoälyilyyn on avoin.
1 year, 6 months ago by annerongas
Ilmiöpohjaisuus….hmm… maistelen. En pidä.
Käsitteenä "ilmiö" viittaa minusta liikaa ajankohtaisuuteen ja johonkin ohimenevään. Jos kuitenkin halutaan puhua "ilmiöistä" käyttäisin sen kanssa sanaa ”lähtöisyys”, t.s. ilmiölähtöisyys.
Minusta ainakin perusopetuksessa (ja yliopisto-opetuksessa) tavoitteena ei saisi olla ilmiöiden tutkiminen, vaan jotakin paljon syvempää. Kutsuisin sitä ilmiöiden taustalla olevien rakenteiden ymmärtämiseksi. Tätähän joskus kutsutaan ”teoriaksi”.
Tällainen ilmiöistä teorioihin ja siitä takaisin ilmiöihin vaikuttamiseen pyrkivä oppiminen taas parhaillaan johtaa - rohkenenko sanoa - ”sivistykseen” (bildning), joka puolestaan on tällä hetkellä meidän sekä skandinaavista (lue: ruotsalaista), venäläistä että saksalaista tutkimuksen- ja opetuksentraditiotamme väheksyvässä ilmapiirissä tietenkin aivan tavatonta.
1 year, 6 months ago by teemul
@annerongas:Puhummeko kuitenkin opetuksen menetelmistä, joita jokainen koulu voinee toteuttaa, jos yhteinen tahtotila on sama. Voisiko opetuksen toteutus lähteä teemojen kautta, jolloin eri oppiaineet käsittelevät samaa teemaa oppiaineiden lähtökohdista. Väitän, että vaikka ilmiölähtöisyys olisi kirjoitettuna miten vahvasti tahansa opetussuunnitelmiin, toteutus olisi pitkään koulun kulttuurin ja piilo-opetussuunnitelmien mukaista. Toisaalta jos ilmiölähtöisyys antaa vankan potkun ja mahdollisuuden oppiaineiden yhdistämiselle, niin kannatan sitä tästä näkökulmasta katsottuna. Tosin ammattilaisten (siis opettajien) tavat pitäisi saada muuttumaan, mikä onkin sitten se kaikkein haastavin elementti . Läpäisyaineeksi nykyisin kaikki "ohimenevä" kirjataan ainakin ammatillisen puolen opsiin. Toivottavasti ei ilmiöpohjaisuutta!
1 year, 6 months ago by akiheino
Tässä on esimerkki ilmiöpohjaisuuden soveltamisesta lukiossta: Maailman mahtavin. Kyseessä kurssi jossa seurataan usen pressavaaleja. Osasuorituksia tulee useisiin eri oppiaineisiin. Tämä adressi on huippujuttu.
1 year, 6 months ago by villevenalainen
Oikeaan suuntaan mennään, vielä kun saadaan lisää oikeaa vuorovaikutusta muun elämän kanssa. Koulu ulos kentälle ja osallistumaan enemmän.
1 year, 6 months ago by villevenalainen
Meillä on ollut toinenkin kokeilu itämeren ympärillä. Kaivan siihen linkin kunhan pääsen koneelle ja syksyllä tulee lisää. Avaan tätä myöhemmin, kunhan pääsen tosiaan sille koneelle. :-)
1 year, 6 months ago by villevenalainen
Kopsailin tuonne Annen wikiin nykyisen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004. Saa muokata:
http://ilmiopohjaisuus.wikispaces.com/Perusopetuksen+opetussuunnitelman+perusteet+2004
Ehdotin muuten juuri tämän dokumentin wikittämistä OPH:lle joskus pari vuotta sitten ja sain asiasta sähköpostia jopa, siitä hieman innostuneelta, silloiselta ylijohtajalta. Viimeisin viesti aiheeseen liittyen taisi olla, että OPH:n lakimiehet pohtivat asiaa. Sittemmin ei ole kuulunut mitään.
Nyt ajattelin, että tämän adressin kanssa on hyvä tehdä tämä wikitys näin kansalaisena, vaikka toki otsikko ”OPH avaa kansallisen opetussuunnitelman perusteet vapaasti kansalaisten muokattavaksi wiki:ssä” olisikin hieno ja saisi varmasti myös kv. pressiä. Voihan OPH vielä tämänkin tehdä sitten joskus – mikäs siinä. Jospa heräävät nyt.
Kuten tuossa dokumentissa todetaan: "Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan". Kansalaisena katson itselläni olevan oikeus kopioida, jaella ja muokata "kansallisia asioita" aina kun siitä ei synny muille kohtuutonta harmia. :-) Toivottavasti ei nytkään.
1 year, 6 months ago by teemul
@teemul tässä etsitään ilmaisua rakenteelle, jolle ei kai ole olemassa vielä vakiintunutta nimitystä. Olisi tosi hienoa, jos tässä yheisöllisen kehittelyn kuluessa sellaisen keksisimme.
Ilmiöpohjaisuus-sana on vain yksi ehdotus. Aloitettiin sillä, mutta ei nolota ollenkaan, jos löydetään jokin parempi, kattavampi, kuvaavampi. Sanoilla on suuri merkitys.
Ja loistavaa, jos jaksatte osallistua wikiin! Itse olen kuolemanväsynyt... vielä kaksi koulupäivää, sitten nukun koko lauantain. Ei onneksi mitään kekkereitä.
1 year, 6 months ago by annerongas
@villevenalainen puhuitte projekteista ja oppiaineita integroivasta opetuksesta, millä muilla ilmaisuilla olette puhuneet tuosta uudentyyppisestä?
@akiheino kyllä kaikenlaiset kokeilut ovat onnistuneet, jos koululla on ollut tahtoa jne. mutta suoritettujen kurssien saaminen todistukseen on ollut ylen hankalaa. Tuo mitä @villevenalainen ja @taru ja Hannu Linturi toteuttavat Otavassa/Internetixissä on kohtuullisen harvinaista, siellä siis saa osasuorituksia eri (pakollisille?) kursseille. Yleensä nämä projektit ovat menneet yhteiseen sumaan "muut opinnot" tai mitä nyt missäkin on, täällä Kotkassa oli esim. muutamia vuosia sitten NuKo eli nuorisokoulutus yhdessä ammatillisen kanssa. Kun pakollisia kursseja on aika paljon, joustonvaraa on vähän.
Käytännössä valinnaisuus myös pienillä yläkouluilla jää hyvin vähiin ja tällaisella yhdistävällä työskentelyllä saataisiin motivoivaa monipuolisuutta. Kyse on oppiainetyöskentelyn rikastamisesta, ei syrjäyttämisestä.
Aikuisten perusopetukseen (johon virtaa vähitellen oppivelvollisuusiän ylittäneitä uusia suomalaisia) tämän tyyppinen opetussuunnitelma toisi järkeä.
1 year, 6 months ago by annerongas
@akiheino tämä rakenne tukee aktivoivia menetelmiä mutta aloite on kuitenkin opetussuunnitelmaan kohdistuva eli kyse on painokkaasti myös hallinnollisesta kysymyksestä.
Nykyinen opetussuunnitelma ei ole huono, siitä ei ole kyse. Tällä laajennuksella voisi tulla entistä keskeisemmäksi puhua pedagogisesta johtamisesta ja toisaalta myös opettajat voisivat, jos kiinnostusta on, osallistua hallinnolliseen suunnitteluun. Otava/Internetix on tässä ollut tiennäyttäjä.
1 year, 6 months ago by annerongas
@taru kertoo videopätkässä Nettilukion Itämeri-projektista.
1 year, 6 months ago by annerongas
Asiaa! Tässä ollaan kiinni siinä perusasiassa, että oppimisen pitäisi kiinnittyä todellisuuteen, joka ei ole jokapäiväiväisessä elämässämme jakautunut mihinkään oppiaineisiin tai muihin akateemisesti jakautuneisiin osa-alueisiin. @JuhaK tuolla jo kyselikin ongelmaperustaisesta oppimisesta (Problem-based Learning, PBL). Sehän on aikanaan 60-luvulla lähtenyt liikkeelle ihan tästä samasta peruskysymyksestä. Siinä on samoin kyse siitä, mitä @teemul sanoi, eli ei opiskella vain ilmiöitä, vaan pyritään ymmärtämään niitä syvällisemmin. Konkreettisista ilmiöistä lähdetään siis liikkeelle ja päädytään jäsentyneeseen tietoon. Perusopetuksen tai lukionkaan puolelle ei tietääkseni varsinaisia ongelmaperustaisen oppimisen sovelluksia ole laajamittaisesti tehty, mutta ammattikorkeakouluista, yliopistoista ja ammatilliselta toiselta asteelta löytyy Suomestakin loistavia esimerkkejä siitä, miten perinteinen ainejakoinen ops on käännetty ilmiökeskeiseksi, teemaperustaiseksi ja ongelmaperustaiseksi (mitä termejä nyt taas käytetäänkään). Toki moni luokanopettaja tuota tekee omassa opetuksessaan, mutta silloin se tuppaa jäämään vain yksilöllisiksi askareiksi.
1 year, 6 months ago by Portimo
Kerrankin opettajankoulutuksen puolelta voidaan nähdä jotain jo tapahtuneen :) Hgin yliopiston luokanopettajankoulutuksessa on n. kymmenen viime vuoden aikana muotoutunut kasvatuspsykologian pääaineen alla ilmiölähtöisyyttä korostavia muotoja. Tällä hetkellä voin täältä päin jakamaan seuraavaa.
'Peruskoulussa opetettavien aineiden monialaiset opinnot 60 op' pitää sisällään 'Monialaiset ilmiöopinnot (24 op)'
"Tavoitteet · Laajaalaisen lähestymistavan ja erilaisten työ ja toimintatapojen soveltaminen opetukseen · Eri tieteen ja taiteenalojen keskeisten ilmiöiden, ajatteluja toimintatapojen ymmärtäminen · Tiedonhankintaja soveltamistaitojen kehittäminen · Perehtyminen peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien oppimisen ohjaamiseen. · Oppimisprosessin ohjaaminen ja kasvatuspsykologisen tiedon soveltaminen siinä · Arvioinnin taitojen kehittäminen"
"Toteutus ja työtavat Ilmiöopinnot toteutetaan ilmiöja ongelmakeskeisesti. Opiskelijat sopivat 12 aihekokonaisuudesta, jotka kattavat ilmiöopinnot. Ilmiöjaottelun tulee olla valmiina ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukauden loppuun mennessä. Tarkempi suunnittelu tapahtuu yhdessä ryhmän ohjaajan ja ainedidaktikkojen kanssa."
http://www.helsinki.fi/sokla/opiskelu/lokasvpsyka.htm
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/vaatimukset/luokanopetkasvpsykavaat.pdf
1 year, 5 months ago by retsev
Olisikohan yhdestä autenttisen oppimisen jäsennyksestä aineksia tähän keskusteluun - virtuaaliamk:n puolelta?
1 year, 5 months ago by peeii
Ilmiöpohjainen ops ja dynaaminen tietotekniikan ops ovat olennaisesti mukana, kun pyrimme Punkalaitumella uudistamaan oppimistilanteita ja -tapoja.
11 months, 3 weeks ago by tuomotu