Kai se perusteesi on tuossa Juhanan mainitsemassa
tosielämälähtöisyydessä. Tosielämässä elämä on kokonaista eikä
siivutettua eri kerroksiin, joissa asiat ikään kuin opittaisiin ja
koettaisiin erikseen.
Yksittäisissä aineissa ei oteta kantaa tunnekokemukseen tai
sosiaalisuuteen. Nämä tulevat luonnostaan mukaan kun tekeminen on
kokonaisvaltaisempaa, projektityyppistä työskentelyä. Tämä
mahdollistaa myös ihan toisella tapaa todellisten tuotosten
tekemisen yhdessä kolmansien osapuolien kanssa. Tästä taas seuraa
aivan toisenlaista merkityksellisyyttä tekemiselle. Ei tarvitse
enää niin paljon perustella asioita sillä että sinä voit tarvita
näitä taitoja isona. :-)
Jos haluaa kärjistää, niin aineopiskelu tukee puhtaimmillaan
vain itse koululaitosta. Siitä on eniten hyötyä niille jotka
aikovat ruveta opettajiksi. Muissa ammateissa jako on aika
mielivaltainen.
Yksi juttu minkä uskon korostuvan yhä enemmän on
kontekstisidonnaisuus. On aina tärkeää tunnistaa konteksti missä
toimii ja ohjata omaa toimintaansa suhteessa siihen. Projekti- ja
elämyksellinen oppiminen tukevat kontekstia mahtavasti ja
kasvattavat tähän. Aineopetus rikkoo konteksisidonnaisuuden
aikalailla kokonaan ellei ole erittäin taitava opettaja
puikoissa.
Yksi myyntiargumentti voisi olla meidän kokemuksemme mukaan
opiskelijoiden antama palaute. "Oli kivaa" "Vaikka teetti töitä ja
vei aikaa, niin ei tuntunut työn tekemiseltä" "Oppi vahingossa kun
seurasi toisten opiskelijoiden tekemisiä" jne.
@taru katsoin tietoiskunne,
hieno avaus ilmiöpohjaisen oppimisen toteuttamiseen, mitä
hallinnollisia kysymyksiä teidän piti käydä läpi? Mahdollisuuksien
maailma avautuu. Miten sitten pysyvät hanskassa kaikenlainen kiva
ja toisaalta opetussuunnitelman ja koulun tavoitteet?
@annerongas Auts,
hallinto ja opettajat voikin olla vaikeampi pala markkinoinnin
kohteeksi kuin opiskelijat :)
Meillä kansanopistossa opettajat ovat kokonaistyöajassa (=koko
ajan töissä), joten sen puoleen ei ollut ongelmia Itämeri-projektin
toteuttamisessa. Ei tarvinnut koko ajan laskea tunteja eikä työn
määrä vaikuttanut palkkaan. Ja kun tuo oli pilottiprojekti, saimme
myös ulkopuolisia asiantuntijoita käyttöömme sen verran kuin
halusimme. Itämeri-teema sopi suoraan lukion aihekokonaisuuksiin
riippuen siitä, minkä lähestymistavan opiskelija valitsi. Samoin
Opiston arvoista mm. moninäkökulmaisuus upposi suoraan tuohon.
Paljon on varmaan siis kiinni myös aiheen valinnasta, luulisin. Jos
onnistuu valitsemaan sellaisen teeman, joka toisaalta kiinnostaa
opiskelijoita ja toisaalta sopii koulun
tavoitteisiin/arvoihin/toiminta-ajatukseen, niin homma voi toimia
hyvinkin.
11 comments so far
4 months, 3 weeks ago by nieminensundell.
Kustannustehokkuus? Tosielämälähtöisyys? Informaation monikanavaisuus? Ajankohtaisuus? Yhteistyöhön kannustavuus? Rajojen ylittämisen tuoma innovaatioalttius? Kiinnostavuus opettajalle?
4 months, 3 weeks ago by juhana2.
Kai se perusteesi on tuossa Juhanan mainitsemassa tosielämälähtöisyydessä. Tosielämässä elämä on kokonaista eikä siivutettua eri kerroksiin, joissa asiat ikään kuin opittaisiin ja koettaisiin erikseen.
Yksittäisissä aineissa ei oteta kantaa tunnekokemukseen tai sosiaalisuuteen. Nämä tulevat luonnostaan mukaan kun tekeminen on kokonaisvaltaisempaa, projektityyppistä työskentelyä. Tämä mahdollistaa myös ihan toisella tapaa todellisten tuotosten tekemisen yhdessä kolmansien osapuolien kanssa. Tästä taas seuraa aivan toisenlaista merkityksellisyyttä tekemiselle. Ei tarvitse enää niin paljon perustella asioita sillä että sinä voit tarvita näitä taitoja isona. :-)
4 months, 3 weeks ago by villevenalainen.
Jos haluaa kärjistää, niin aineopiskelu tukee puhtaimmillaan vain itse koululaitosta. Siitä on eniten hyötyä niille jotka aikovat ruveta opettajiksi. Muissa ammateissa jako on aika mielivaltainen.
4 months, 3 weeks ago by villevenalainen.
Yksi juttu minkä uskon korostuvan yhä enemmän on kontekstisidonnaisuus. On aina tärkeää tunnistaa konteksti missä toimii ja ohjata omaa toimintaansa suhteessa siihen. Projekti- ja elämyksellinen oppiminen tukevat kontekstia mahtavasti ja kasvattavat tähän. Aineopetus rikkoo konteksisidonnaisuuden aikalailla kokonaan ellei ole erittäin taitava opettaja puikoissa.
4 months, 3 weeks ago by villevenalainen.
Kertoilin maaliskuun pajassa yhdestä oppiaineita integroivasta tsydeemistä nettilukiossa. Tallenne tuolla http://pajat.internetix.fi/fi/sisaltopal...
Yksi myyntiargumentti voisi olla meidän kokemuksemme mukaan opiskelijoiden antama palaute. "Oli kivaa" "Vaikka teetti töitä ja vei aikaa, niin ei tuntunut työn tekemiseltä" "Oppi vahingossa kun seurasi toisten opiskelijoiden tekemisiä" jne.
4 months, 3 weeks ago by taru.
Kenelle muuten, Anne, olet myymässä? Opiskelijoille vai opettajille?
4 months, 3 weeks ago by taru.
@taru hallinto ja opettajat
4 months, 3 weeks ago by annerongas.
@taru katsoin tietoiskunne, hieno avaus ilmiöpohjaisen oppimisen toteuttamiseen, mitä hallinnollisia kysymyksiä teidän piti käydä läpi? Mahdollisuuksien maailma avautuu. Miten sitten pysyvät hanskassa kaikenlainen kiva ja toisaalta opetussuunnitelman ja koulun tavoitteet?
4 months, 3 weeks ago by annerongas.
@annerongas Auts, hallinto ja opettajat voikin olla vaikeampi pala markkinoinnin kohteeksi kuin opiskelijat :)
Meillä kansanopistossa opettajat ovat kokonaistyöajassa (=koko ajan töissä), joten sen puoleen ei ollut ongelmia Itämeri-projektin toteuttamisessa. Ei tarvinnut koko ajan laskea tunteja eikä työn määrä vaikuttanut palkkaan. Ja kun tuo oli pilottiprojekti, saimme myös ulkopuolisia asiantuntijoita käyttöömme sen verran kuin halusimme. Itämeri-teema sopi suoraan lukion aihekokonaisuuksiin riippuen siitä, minkä lähestymistavan opiskelija valitsi. Samoin Opiston arvoista mm. moninäkökulmaisuus upposi suoraan tuohon. Paljon on varmaan siis kiinni myös aiheen valinnasta, luulisin. Jos onnistuu valitsemaan sellaisen teeman, joka toisaalta kiinnostaa opiskelijoita ja toisaalta sopii koulun tavoitteisiin/arvoihin/toiminta-ajatukseen, niin homma voi toimia hyvinkin.
4 months, 3 weeks ago by taru.
"miten markkinoida integroitua, ilmiöpohjaista, projektityyppistä oppimista vs. oppiainejakoinen."
Väittämällä, että vain siten Suomi tulevaisuudessa pärjää PISA-tutkimuksissa, kun kaikki muut maat ovat kopioineet Suomen koululaitoksen.
4 months, 2 weeks ago by pe3.