Kai se perusteesi on tuossa Juhanan mainitsemassa tosielämälähtöisyydessä. Tosielämässä elämä on kokonaista eikä siivutettua eri kerroksiin, joissa asiat ikään kuin opittaisiin ja koettaisiin erikseen.
Yksittäisissä aineissa ei oteta kantaa tunnekokemukseen tai sosiaalisuuteen. Nämä tulevat luonnostaan mukaan kun tekeminen on kokonaisvaltaisempaa, projektityyppistä työskentelyä. Tämä mahdollistaa myös ihan toisella tapaa todellisten tuotosten tekemisen yhdessä kolmansien osapuolien kanssa. Tästä taas seuraa aivan toisenlaista merkityksellisyyttä tekemiselle. Ei tarvitse enää niin paljon perustella asioita sillä että sinä voit tarvita näitä taitoja isona. :-)
Jos haluaa kärjistää, niin aineopiskelu tukee puhtaimmillaan vain itse koululaitosta. Siitä on eniten hyötyä niille jotka aikovat ruveta opettajiksi. Muissa ammateissa jako on aika mielivaltainen.
Yksi juttu minkä uskon korostuvan yhä enemmän on kontekstisidonnaisuus. On aina tärkeää tunnistaa konteksti missä toimii ja ohjata omaa toimintaansa suhteessa siihen. Projekti- ja elämyksellinen oppiminen tukevat kontekstia mahtavasti ja kasvattavat tähän. Aineopetus rikkoo konteksisidonnaisuuden aikalailla kokonaan ellei ole erittäin taitava opettaja puikoissa.
Yksi myyntiargumentti voisi olla meidän kokemuksemme mukaan opiskelijoiden antama palaute. "Oli kivaa" "Vaikka teetti töitä ja vei aikaa, niin ei tuntunut työn tekemiseltä" "Oppi vahingossa kun seurasi toisten opiskelijoiden tekemisiä" jne.
@taru katsoin tietoiskunne, hieno avaus ilmiöpohjaisen oppimisen toteuttamiseen, mitä hallinnollisia kysymyksiä teidän piti käydä läpi? Mahdollisuuksien maailma avautuu. Miten sitten pysyvät hanskassa kaikenlainen kiva ja toisaalta opetussuunnitelman ja koulun tavoitteet?
@annerongas Auts, hallinto ja opettajat voikin olla vaikeampi pala markkinoinnin kohteeksi kuin opiskelijat :)
Meillä kansanopistossa opettajat ovat kokonaistyöajassa (=koko ajan töissä), joten sen puoleen ei ollut ongelmia Itämeri-projektin toteuttamisessa. Ei tarvinnut koko ajan laskea tunteja eikä työn määrä vaikuttanut palkkaan. Ja kun tuo oli pilottiprojekti, saimme myös ulkopuolisia asiantuntijoita käyttöömme sen verran kuin halusimme.
Itämeri-teema sopi suoraan lukion aihekokonaisuuksiin riippuen siitä, minkä lähestymistavan opiskelija valitsi. Samoin Opiston arvoista mm. moninäkökulmaisuus upposi suoraan tuohon. Paljon on varmaan siis kiinni myös aiheen valinnasta, luulisin. Jos onnistuu valitsemaan sellaisen teeman, joka toisaalta kiinnostaa opiskelijoita ja toisaalta sopii koulun tavoitteisiin/arvoihin/toiminta-ajatukseen, niin homma voi toimia hyvinkin.
11 comments so far
1 year, 6 months ago by nieminensundell
Kustannustehokkuus? Tosielämälähtöisyys? Informaation monikanavaisuus? Ajankohtaisuus? Yhteistyöhön kannustavuus? Rajojen ylittämisen tuoma innovaatioalttius? Kiinnostavuus opettajalle?
1 year, 6 months ago by juhana2
Kai se perusteesi on tuossa Juhanan mainitsemassa tosielämälähtöisyydessä. Tosielämässä elämä on kokonaista eikä siivutettua eri kerroksiin, joissa asiat ikään kuin opittaisiin ja koettaisiin erikseen.
Yksittäisissä aineissa ei oteta kantaa tunnekokemukseen tai sosiaalisuuteen. Nämä tulevat luonnostaan mukaan kun tekeminen on kokonaisvaltaisempaa, projektityyppistä työskentelyä. Tämä mahdollistaa myös ihan toisella tapaa todellisten tuotosten tekemisen yhdessä kolmansien osapuolien kanssa. Tästä taas seuraa aivan toisenlaista merkityksellisyyttä tekemiselle. Ei tarvitse enää niin paljon perustella asioita sillä että sinä voit tarvita näitä taitoja isona. :-)
1 year, 6 months ago by villevenalainen
Jos haluaa kärjistää, niin aineopiskelu tukee puhtaimmillaan vain itse koululaitosta. Siitä on eniten hyötyä niille jotka aikovat ruveta opettajiksi. Muissa ammateissa jako on aika mielivaltainen.
1 year, 6 months ago by villevenalainen
Yksi juttu minkä uskon korostuvan yhä enemmän on kontekstisidonnaisuus. On aina tärkeää tunnistaa konteksti missä toimii ja ohjata omaa toimintaansa suhteessa siihen. Projekti- ja elämyksellinen oppiminen tukevat kontekstia mahtavasti ja kasvattavat tähän. Aineopetus rikkoo konteksisidonnaisuuden aikalailla kokonaan ellei ole erittäin taitava opettaja puikoissa.
1 year, 6 months ago by villevenalainen
Kertoilin maaliskuun pajassa yhdestä oppiaineita integroivasta tsydeemistä nettilukiossa. Tallenne tuolla http://pajat.internetix.fi/fi/sisaltopalvelu/ajankohtaiset/uutuudet/taru_kekkonen/11.04.2008/itameriprojekti/itameriprojekti
Yksi myyntiargumentti voisi olla meidän kokemuksemme mukaan opiskelijoiden antama palaute. "Oli kivaa" "Vaikka teetti töitä ja vei aikaa, niin ei tuntunut työn tekemiseltä" "Oppi vahingossa kun seurasi toisten opiskelijoiden tekemisiä" jne.
1 year, 6 months ago by taru
Kenelle muuten, Anne, olet myymässä? Opiskelijoille vai opettajille?
1 year, 6 months ago by taru
@taru hallinto ja opettajat
1 year, 6 months ago by annerongas
@taru katsoin tietoiskunne, hieno avaus ilmiöpohjaisen oppimisen toteuttamiseen, mitä hallinnollisia kysymyksiä teidän piti käydä läpi? Mahdollisuuksien maailma avautuu. Miten sitten pysyvät hanskassa kaikenlainen kiva ja toisaalta opetussuunnitelman ja koulun tavoitteet?
1 year, 6 months ago by annerongas
@annerongas Auts, hallinto ja opettajat voikin olla vaikeampi pala markkinoinnin kohteeksi kuin opiskelijat :)
Meillä kansanopistossa opettajat ovat kokonaistyöajassa (=koko ajan töissä), joten sen puoleen ei ollut ongelmia Itämeri-projektin toteuttamisessa. Ei tarvinnut koko ajan laskea tunteja eikä työn määrä vaikuttanut palkkaan. Ja kun tuo oli pilottiprojekti, saimme myös ulkopuolisia asiantuntijoita käyttöömme sen verran kuin halusimme. Itämeri-teema sopi suoraan lukion aihekokonaisuuksiin riippuen siitä, minkä lähestymistavan opiskelija valitsi. Samoin Opiston arvoista mm. moninäkökulmaisuus upposi suoraan tuohon. Paljon on varmaan siis kiinni myös aiheen valinnasta, luulisin. Jos onnistuu valitsemaan sellaisen teeman, joka toisaalta kiinnostaa opiskelijoita ja toisaalta sopii koulun tavoitteisiin/arvoihin/toiminta-ajatukseen, niin homma voi toimia hyvinkin.
1 year, 6 months ago by taru
"miten markkinoida integroitua, ilmiöpohjaista, projektityyppistä oppimista vs. oppiainejakoinen."
Väittämällä, että vain siten Suomi tulevaisuudessa pärjää PISA-tutkimuksissa, kun kaikki muut maat ovat kopioineet Suomen koululaitoksen.
1 year, 6 months ago by pe3